Avaa suurempi kuva

Panssarilaivojen perintö elää

PANSSARILAIVOJEN PERINNEYHDISTYS

Yhdistys perustettiin panssarilaiva Ilmarisen tuhoutumisen muistopäivänä 13.9.1999 Naantalissa. Sen tarkoituksena on vaalia psl Ilmarisella ja psl Väinämöisellä palvelleiden merisotilaiden muistoa ja heidän luomiaan perinteitä sekä välittää niitä tuleville sukupolville. Puheenjohtajana toimii komentaja evp, valt. maist. Eero Auvinen.

 

PERINNEMATERIAALIEN KERÄÄMINEN TURKUUN FORUM MARINUMIIN JA SJÖHISTORISKA INSTITUTET VID ÅBO AKADEMIIN

Materiaalien hankinta:

- Veteraaneilta ja heidän omaisiltaan lainaksi saatujen valokuvien, kirjeiden ja asiapaperien kopiointi arkistoihin.

- Veteraanien luovuttamien kertomusten, muistiinpanojen, esinelahjojen ja muun materiaalin vastaanoton ja kirjaamisen järjestäminen.

- Yhdistyksen hallitus vetoaa, että henkilöt, jotka sukulaisuuden, naapuruuden, järjestötoiminnan tai muuten ovat tavanneet yhdenkin panssarilaivoissa rauhan tai sodan aikana palvelleen henkilön, tai joilla on läheistensä kokemusten myötä yksityisiä tai julkisia muistoja panssarilaivoista, tai elämästä ja toiminnasta laivojen läheisyydessä, esimerkiksi laivan huoltotoimien tai elintarviketoimitusten yhteydessä, ottaisivat pikaisesti yhteyttä yhdistyksen hallitukseen tai toimihenkilöihin, jotta nämä muistot ehdittäisiin kirjaamaan muistiin.

Materiaalien käyttö:

- Arkisto- ja museolaitosten kanssa sovitaan eri osapuolia tyydyttävästä tavasta saada kerätty aineisto kaikkien tutkijoiden käyttöön.

- Mahdollisuuksien mukaan ja tarvittaessa pyritään auttamaan panssarilaivojen rakentamista, toimintaa ja henkilöstöä koskevien aineistojen alkukäsittelyssä ja lajittelussa arkistoluokkiin.

- Kertyneen arkistoaineksen tutkimusta “PANSSARILAIVAT JA NIIDEN MIEHET” -teoksen käsikirjoitusta varten pyritään kaikin tavoin edistämään ja selvittämään samalla teoksen kustantamismahdollisuuksia.

Perinneyhdistyksen jäsenyyden merkityksestä:

- Jäseneksi voivat liittyä kaikki Suomen kansalaiset, jotka ovat kiinnostuneet yhdistyksen toiminnasta. Yhdistyksen toimintaa ja tarkoitusperiä tukenut henkilö, joka ei ole Suomen kansalainen, voidaan kutsua yhdistyksemme kutsujäseneksi.

- Erityisesti yhdistyksen jäsenet, joiden isät/isoisät ovat olleet panssarilaivoissa sota-aikana, ovat todenneet että yhdistyksen toiminnan kautta on vähitellen voinut saada pienen aavistuksen siitä elämästä ja työstä, mitä nämä isät ovat aseveljineen yhdessä kokeneet. Samalla on selvinnyt, mitä panssarilaivojen miehet ovat laivoissa erilaisissa tehtävissään ollen tehneet yhteisen Isänmaamme hyväksi. Näitä muistoja pitää jälkipolvien edelleen vaalia.

Perinneyhdistyksen puheenjohtaja Eero Auvinen

Eero Auvinen

Panssarilaivojen Perinneyhdistyksen jäsenmaksut:

Yhdistyksen pankkitili:

Liedon Säästöpankki 430918-213 4086.

Henkilöjäsenet 10€, yhteisöjäsenet 20 €

Jäsenmaksun voi suorittaa yhdistyksen pankkitilille ja näin liittyä jäseneksi. Liitä maksuun lisäselvityksenä nimesi ja osoitteesi.

Panssarilaivojen Perinneyhdistyksen toimihenkilöt:

- Puheenjohtaja: Komentaja EERO AUVINEN, Sorolaisenkatu 3, 21200 RAISIO, puhelin 02-438 0509, GSM 0405-258 832. eeros.auvinen(“at”)dnainternet.net

- Sihteeri/rahastonhoitaja: Komentaja MATTI KETOLA, Yliopistonkatu 1-3 D 48, 20100 TURKU, puhelin 02-233 4496, GSM 0400-328 097.Matti.R.Ketola(“at”)saunalahti.fi

Liite: PANSSARILAIVOJEN PERINNEYHDISTYS RY:N TOIMINTAKERTOMUS 12.10.2010 - 13.9.2011 sekä ESITYS TOIMINTA- JA VAROJENKÄYTTÖSUUNNITELMAKSI 13.9.2011- 16.9.2012

Liite: Yhdistyksen toimintaa vuosien varrelta

 

 

TAPAHTUMIA:

Vuoden 2012 toimintaa: Panssarilaivojen Perinneyhdistyksen tiedote 1/2012

Sata vuotta Viljo Revellin syntymästä 25.1.2010

Jälkipolville tunnetuimpia nimiä panssarilaivoilla palvelleiden miesten joukosta on arkkitehti Viljo Revell (alk. Rewell, 1910 - 1964). Hänen piirustuslaudaltaan ovat lähteneet monet suomalaisille tutut rakennukset, kuten Lasipalatsi, City Center, Palace eli Eteläranta 10 ja Tapiolan tornitalot. Kansainväliseen kuuluisuuteen hänet nosti voitto Toronton kaupungintalon suunnittelukilpailussa 1958.

Luutnantti Rewell oli palveluksessa myös Ilmarisen lähtiessä viimeiseen operaatioonsa. Miinan räjähdettyä ja laivan alkaessa kallistua hän ehti ajoissa poistua asemapaikastaan etummaisesta taistelutornista. Kädessä oli pelastusvyö, jota hän ei ehtinyt kiinnittää ennen kuin joutui veden varaan. Rewell huomasi noin 100 metrin päässä vartiomoottoriveneen (VMV 16), jota kohti lähti uimaan pelastusvyö kainalossa. Uinti kylmässä vedessä verotti voimia niin, että tarvittiin kolme miestä auttamaan kookas luutnantti veneen kannelle.

Viljo Revellin juhlavuoden kunniaksi järjestetään näyttely hänen suunnittelemassaan
Didrichsenin taidemuseossa Helsingissä 13.2.–16.5.2010. Revellin elämäntyöstä kerrotaan myös Suomen rakennustaiteen museon arkkitehtiesitelyssä.
 

Perinneyhdistyksen vierailu  Ilmarisessa 29.5.2007

Peräti kuusitoista yhdistyksen jäsentä oli noudattanut Keskinäisen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarisen kutsua ja kokoontui kauniina toukokuun iltapäivänä yhtiön toimitaloon Helsingin Ruoholahdessa.

Isäntien puolesta osastopäällikkö Olli-Veikko Kurvinen toivotti tervetulleiksi sekä vieraat että auditorioon kokoontuneen oman väen, minkä jälkeen markkinointiviestinnän päällikkö Esa Jääskeläinen kertoi kalevalaisen perinnön vahvasta vaikutuksesta suomalaisten yritysten nimistössä ja erityisesti Ilmarinen-nimen suosiosta laivoja ristittäessä. Tiedetäänhän kymmenkunnan aluksen kantaneen tätä nimeä, alkaen Suomen ensimmäisestä konevoimalla kulkeneesta laivasta, siipiratashinaaja Ilmarisesta.

Yhdistyksen puheenjohtaja Eero Auvinen kertoi näköaloja avaavassa esityksessään panssarilaivojen syntyhistoriasta ja toiminnasta sekä sodan että rauhan vuosina. Suomen geopoliittinen kohtalonkysymys sotien välisenä aikana oli demilitarisoidun Ahvenanmaan hallussapito ja panssarilaivat olivat vastaus tähän tarpeeseen. Varsinaisiin sotatoimiin osallistumisen lisäksi laivat pelkällä olemassaolollaan herättivät vihollisessa tervettä kunnioitusta. - Tunnelma tiivistyi entisestään, kun paikalla olleet kolme psl-veteraania ryhtyivät muistelemaan kokemuksiaan. Kun esim. Lauri Pätäri kertoi, kuinka hän ampui Ilmariselta jatkosodan ensimmäiset laukaukset kohti hyökkääviä venäläiskoneita, hiljaisuutta rikkoi korkeintaan historian siipien havina ...         

Ennen kahvipöytään siirtymistä tutustuttiin panssarilaiva Ilmarisesta kertovaan pienoisnäyttelyyn, jonka keskipisteenä on mittakaavassa 1:75 rakennettu Ilmarisen pienoismalli. 

(Teksti ja kuva: P. Karsikas)

 

 

[Etusivu] [Kirjallisuus] [Sankarivainajat] [Pelastuneet] [Väinämöinen] [Perinneyhdistys]